Blog

Fytokemikaalit ovat kasviperäisiä bioaktiivisia yhdisteitä, kuten eteerisiä öljyjä, aldehydejä, fenoleja ja uutteita (esim. kanelialdehydi, karvakroli, kapsaisiini). Niiden käytöstä saatavia hyötyjä on esitetty seuraavassa.

Käytännön porsastuottaja tietää kokemuksesta, että mikäli porsas vieroituksen tapahduttua siirtyy hidastellen kiinteään ravintoon, seurauksena on lihasikalassa sairasteleva ja huonosti kasvava tuotantoeläin. Tutkittua tietoa syistä, jotka selittävät vieroitustapahtuman jälkeisiä kokemusperäisiä havaintoja ei ole ollut. Tämän tietovajauksen korjaamiseksi hollantilainen tutkimusryhmä selvitti, mitä tapahtuu suolistossa heti vieroituksen jälkeisinä päivinä porsailla, jotka ryhtyvät syömään nopeasti ja toisaalta porsailla, joilla siirtyminen kiinteään ravintoon on hidasta.

Syksyn sadonkorjuu on käynnissä, ja monilla tiloilla vastapuidun viljan käyttö rehuna on ajankohtaista. Tiesitkö, että vastapuidun viljan e-vitamiinipitoisuus nousee vasta varastoinnin aikana? Tämä tarkoittaa, että heti sadonkorjuun jälkeen käytetty vilja voi olla vitamiiniköyhää.

Yleisesti voidaan todeta, että ravintotietoiset kuluttajat eivät tyydy sianlihan osalta enää määrään vaan haluavat laatua. Sianlihan laadun mittareina on kirjallisuudessa esitetty muun muassa ruhon pH heti teurastuksen jälkeen (tavoite pH 6,3-6,7), lihan väri, mureus, vedensidonta, valuma ja rasvapitoisuus. Nämä lihan laatuominaisuudet eivät synny teurastamossa, vaan ne kehittyvät tilalla porsaan kasvaessa. Kriittisimmät vaikuttajat tässä prosessissa ovat luonnollisesti käytetty rehu, tiiviste ja mahdolliset muut kasvatuksen lisäaineet.

Tilojen teettämissä SÄILÖX-tuotteita sisältävissä säilörehuanalyyseissa on joissakin tapauksissa ammoniakkityppi ylittänyt viitearvoina käytetyn ylärajan. Tämä on ymmärrettävästi herättänyt huolta rehun laadusta siitäkin huolimatta, vaikka muut rehusta mitatut laatuarvot ovatkin olleet viitearvoissa.

Homeet kuuluvat yhtenä ryhmänä eläviin organismeihin bakteerien, sienien, hiivojen ja levien lisäksi. Homeita esiintyy kaikkialla luonnossa, myös eläinten rehuun käytettävässä viljassa. Pysyäkseen elossa ja lisääntyäkseen homeet tarvitsevat ravintolähteen lisäksi vettä (kosteutta) ja sopivan lämpötilan (25-40°C). Elävät homeet tuottavat solunsa ulkopuolelle kemiallisia yhdisteitä. Osa yhdisteistä on myrkyllisiä, jolloin niistä käytetään yleisnimeä homemyrkky tai mykotoksiini.

Emakkokohtainen porsastuotanto on genetiikan edistymisen myötä kasvanut voimakkaasti. Tähän positiiviseen tuotantotrendiin liittyy myös haittoja, kuten syntymäpainon aleneminen, korostuneet fyysiset erot porsaiden välillä sekä kilpailu emakon nisistä ja maidosta sekä varsinkin sen terveysvaikutteisesta ternimaito-komponentista.

Jossain määrin yksinkertaistaen voidaan väittää, että porsaiden ja lihasikojen kasvatuksessa pyrkimyksenä on hyvä päiväkasvu mahdollisimman edullisella rehuhyötysuhteella. Tämän tavoitteen perusedellytyksenä on terve ja hyvinvoiva eläin. Terveyttä ja ravinteiden imeytymistä (kasvu, rehuhyötysuhde) puolestaan määrittää suoliston oma terveys. Sitä uhkaavista tekijöistä yhtenä merkittävimmistä pidetään homemyrkkyjä.

Vesi on sikojen ruokinnassa suurin yksittäinen komponentti. Pienen porsaan (1,5 kg) ruumiinpainosta 82 % on vettä ja 9-kiloisena 53 %. Monissa eläimen fysiologisissa toiminnoissa vesi on välttämätön hyödyke. Näitä ovat kehon lämmön säätely, ravinteiden ja kuona-aineiden kuljetus, sisäeritysprosessit ja maidon tuotanto.