Fytokemikaalit liemirehuruokinnassa

Jaakko Laine • 30. maaliskuuta 2026

Fytokemikaalit ovat kasviperäisiä bioaktiivisia yhdisteitä, kuten eteerisiä öljyjä, aldehydejä, fenoleja ja uutteita (esim. kanelialdehydi, karvakroli, kapsaisiini). Niiden käytöstä saatavia hyötyjä on esitetty seuraavassa.

1. Suoliston mikrobiston hallinta ja patogeenipaineen vähentyminen.

Useat fytokemikaalit kykenevät vaurioittamaan Gram-negatiivisten bakteerien ulkokalvoa (ns. permeabilisaattorivaikutus), mikä heikentää patogeenien, kuten E. coli ja Salmonella, elinkykyä liemirehussa ja suolistossa.


2. Parempi suolistoterveys ja ripulin hallinta (erityisesti vieroitusvaiheessa).

Tutkimusten ja käytännön kokeiden mukaan fytokemikaalit tukevat:

• suoliston limakalvon eheyttä

• suolinukan laadun paranemista

•Enterobakteerien sukuun kuuluvien haittamikrobien kuten E-colin, salmonellan, shigellan, yersinia vähenemistä


Nämä vaikutukset ovat erityisen merkittäviä vieroituksen jälkeisessä stressitilanteessa ja korostuvat, kun fytokemikaaleja käytetään yhdessä liemirehun happojen kanssa.


3. Rehuhyötysuhteen ja energian hyväksikäytön paraneminen

Fytokemikaalit voivat tehostaa ruoansulatusentsyymien toimintaa (amylasit, lipaasit, proteaasit) ja parantaa siten ravintoaineiden sulavuutta.

Liemirehussa tämä näkyy:

• parempana rehuhyötysuhteena

• korkeampana päiväkasvuna


4. Syönnin parantuminen (makua ja hajua koskeva vaikutus)

Useat fytokemikaalit (esim. kaneli, anis, oregano) toimivat luontaisina aromi- ja makuyhdisteinä, jotka:

• lisäävät liemirehun houkuttelevuutta

• lyhentävät vieroituksen jälkeistä syöntikatkoa


5. Antibioottien ja ZnO:n korvaava tai täydentävä rooli

EU:n lääkinnällisen sinkin (ZnO) rajoitusten jälkeen fytokemikaalit ovat nousseet keskeiseksi osaksi antibioottivapaita ruokintastrategioita.


Lopuksi

Finlactic Oy:llä on tuote nimeltä PEKONI LAKTA-HAPPO F, jossa f-kirjain tulee sanasta fytokemikaali. Tuote sisältää liemirehun säilöntäkompnenttien lisäksi kolme edellä tekstissä mainittua fytokemikaalia: kapsaisiini (chilipippuriuute), karvakroli (oreganouute) sekä kanelialdehydi (kanelikuoren uute).

NOPEA SIIRTYMINEN VIEROITUKSESTA SYÖNTIIN

7. toukokuuta 2025
Käytännön porsastuottaja tietää kokemuksesta, että mikäli porsas vieroituksen tapahduttua siirtyy hidastellen kiinteään ravintoon, seurauksena on lihasikalassa sairasteleva ja huonosti kasvava tuotantoeläin. Tutkittua tietoa syistä, jotka selittävät vieroitustapahtuman jälkeisiä kokemusperäisiä havaintoja ei ole ollut. Tämän tietovajauksen korjaamiseksi hollantilainen tutkimusryhmä selvitti, mitä tapahtuu suolistossa heti vieroituksen jälkeisinä päivinä porsailla, jotka ryhtyvät syömään nopeasti ja toisaalta porsailla, joilla siirtyminen kiinteään ravintoon on hidasta.

VASTAPUIDUN VILJAN E-VITAMIINIPITOISUUS NOUSEE VASTA VARASTOINNIN AIKANA?

24. syyskuuta 2024
Syksyn sadonkorjuu on käynnissä, ja monilla tiloilla vastapuidun viljan käyttö rehuna on ajankohtaista. Tiesitkö, että vastapuidun viljan e-vitamiinipitoisuus nousee vasta varastoinnin aikana? Tämä tarkoittaa, että heti sadonkorjuun jälkeen käytetty vilja voi olla vitamiiniköyhää.

RYPÄLESIEMENUUTTEELLA LAADUKKAAMPAA LIHAA

Tekijä Jaakko Laine • 25. huhtikuuta 2024
Yleisesti voidaan todeta, että ravintotietoiset kuluttajat eivät tyydy sianlihan osalta enää määrään vaan haluavat laatua. Sianlihan laadun mittareina on kirjallisuudessa esitetty muun muassa ruhon pH heti teurastuksen jälkeen (tavoite pH 6,3-6,7), lihan väri, mureus, vedensidonta, valuma ja rasvapitoisuus. Nämä lihan laatuominaisuudet eivät synny teurastamossa, vaan ne kehittyvät tilalla porsaan kasvaessa. Kriittisimmät vaikuttajat tässä prosessissa ovat luonnollisesti käytetty rehu, tiiviste ja mahdolliset muut kasvatuksen lisäaineet.
Lisää viestejä