NOPEA SIIRTYMINEN VIEROITUKSESTA SYÖNTIIN

7. toukokuuta 2025

Käytännön porsastuottaja tietää kokemuksesta, että mikäli porsas vieroituksen tapahduttua siirtyy hidastellen kiinteään ravintoon, seurauksena on lihasikalassa sairasteleva ja huonosti kasvava tuotantoeläin. Tutkittua tietoa syistä, jotka selittävät vieroitustapahtuman jälkeisiä kokemusperäisiä havaintoja ei ole ollut. Tämän tietovajauksen korjaamiseksi hollantilainen tutkimusryhmä selvitti, mitä tapahtuu suolistossa heti vieroituksen jälkeisinä päivinä porsailla, jotka ryhtyvät syömään nopeasti ja toisaalta porsailla, joilla siirtyminen kiinteään ravintoon on hidasta.

 Tutkimuksen tulokset on julkaistu Journal of Animal Science-tiedelehdessä otsikolla” Impact of Initial Postweaning Feed Intake on Weanling Piglet Metabolism, Gut Health and Immunity”, suomeksi ”Vieroituksen jälkeisen rehun saannin vaikutus vieroituksen aineenvaihduntaan, suoliston terveyteen ja immuniteettiin”. Syönnin vaikutuksia seurattiin analysoimalla veren plasman koostumuksen muutoksia, maha-suolikanavan painoa sekä suolinukan muutoksia.


Yhteenvetona tuloksista voidaan todeta, että havaittiin selkeitä mitattavia muutoksia porsaiden suolistossa, immuunijärjestelmässä sekä suolinukan pituudessa että sen suolta peittävässä pinta-alassa. Hitaasti syönnin aloittaneilla tai vain vähän syövillä porsailla tutkitut muutokset olivat terveyden kannalta negatiivisia, kun taas nopeasti syönnin aloittaneilla tulokset olivat päinvastaiset. Tutkimuksessa voitiin nyt siis osoittaa ja mitata mitä konkreettisia muutoksia syöntimäärä aiheuttaa porsaan metaboliassa ja suolistossa.


Kaiken kaikkiaan rehun syönti vieroituksen jälkeisinä alkupäivinä vaikuttaa merkittävästi porsaiden kasvuun, immuniteettiin ja aineenvaihduntaan ja jopa heti alkanut, mutta vähäinen syönti 6 päivän aikana vieroituksesta laukaisee eläimessä yleistulehduksen.


Jotta edellä mainituista ongelmista vältytään, käytännön toiminnassa porsaat pitäisi saada syömään kiinteää rehua mieluimmin runsaasti ja välittömästi vieroituksen jälkeen. Tässä siirtymisprosessin nopeuttamisessa auttavat Finlactic Oy:n LAKTA-tuotteet, jotka hajuttomina tekevät liemirehusta haihtuvia happoja houkuttelevamman vaihtoehdon porsaalle. Tätä houkutusvaikutusta voidaan vielä tehostaa aromiaineita sisältävillä tuotteilla, kuten esimerkiksi VANILJA LAKTA-HAPOLLA tai makeutetuilla LAKTA-versioilla, joista porsaat myös pitävät. 

24. syyskuuta 2024
Syksyn sadonkorjuu on käynnissä, ja monilla tiloilla vastapuidun viljan käyttö rehuna on ajankohtaista. Tiesitkö, että vastapuidun viljan e-vitamiinipitoisuus nousee vasta varastoinnin aikana? Tämä tarkoittaa, että heti sadonkorjuun jälkeen käytetty vilja voi olla vitamiiniköyhää.
Tekijä Jaakko Laine 25. huhtikuuta 2024
Yleisesti voidaan todeta, että ravintotietoiset kuluttajat eivät tyydy sianlihan osalta enää määrään vaan haluavat laatua. Sianlihan laadun mittareina on kirjallisuudessa esitetty muun muassa ruhon pH heti teurastuksen jälkeen (tavoite pH 6,3-6,7), lihan väri, mureus, vedensidonta, valuma ja rasvapitoisuus. Nämä lihan laatuominaisuudet eivät synny teurastamossa, vaan ne kehittyvät tilalla porsaan kasvaessa. Kriittisimmät vaikuttajat tässä prosessissa ovat luonnollisesti käytetty rehu, tiiviste ja mahdolliset muut kasvatuksen lisäaineet.
Tekijä Jaakko Laine 12. lokakuuta 2023
Tilojen teettämissä SÄILÖX-tuotteita sisältävissä säilörehuanalyyseissa on joissakin tapauksissa ammoniakkityppi ylittänyt viitearvoina käytetyn ylärajan. Tämä on ymmärrettävästi herättänyt huolta rehun laadusta siitäkin huolimatta, vaikka muut rehusta mitatut laatuarvot ovatkin olleet viitearvoissa.
Lisää viestejä