FYTOKEMIKAALIT SIKATALOUDESSA?
EU:n kielto lääkinnällisen sinkin käytöstä astuu siirtymäajan jälkeen voimaan kesäkuussa 2022. Mitä keinoja on silloin käytettävissä ripulin torjuntaan? Tätä kysymystä käsiteltiin Kööpenhaminassa 17-18.6.2019 järjestetyssä konferenssissa nimeltä ”ZEROZINC SUMMIT 2019”.
Tilaisuudessa esiin tuotujen rehun lisäaineiden joukossa fytokemikaalit näyttäytyivät tehokkailta ja toimivilta ei pelkästään ripulin vaan myös muiden sikatiloilla tuttujen patogeenien (taudinaiheuttajien) torjunnassa. Fytokemikaaleja ovat lukuisa joukko kasvikunnan tuottamia bioaktiivisia yhdisteitä.
Mitä ne tarkemmin ottaen ovat, ja mikä on niiden tauteja torjuva mekanismi? Tätä kysymystä on tarkemmin käsitelty Hanna-Leena Alakomin väitöskirjassa ” Gram-negatiivisten bakteerien ulkokalvon heikentäminen. Keino parantaa mikrobiologista turvallisuutta” (Espoo 2007, VTT Publications 638).
VÄITÖSKIRJAN TULOSTEN TIIVISTELMÄ
Gram-negatiivisten bakteerien ryhmään kuuluu laaja joukko haittamikrobeja, esimerkiksi potentiaalisia patogeeneja (kuten salmonella) ja elintarvikkeissa esiintyviä pilaajamikrobeja. Monille Gram-negatiivisille bakteereille on ominaista kyky kasvaa pinnoilla ja muodostaa biofilmiä, minkä vuoksi ne aiheuttavat ongelmia prosessiteollisuudessa sekä kliinisissä ympäristöissä.
Gram-negatiivisille bakteereille ominainen ulkokalvorakenne heikentää monien antimikrobisten yhdisteiden kulkeutumista solun sisään, minkä vuoksi Gram-negatiivisten bakteereiden kasvun estäminen on hankalaa.
Permeabilisaattorit ovat yhdisteitä, jotka kykenevät vaurioittamaan Gram-negatiivisten bakteereiden ulkokalvorakennetta ja mahdollistavat hydrofobisten yhdisteiden, kuten antibioottien ja desinfektioaineiden, kulkeutumisen solun sisään, jossa ne pääsevät reagoimaan vaikutuskohteidensa kanssa.
PERMEABILISAATTORI (LÄVISTÄJÄMOLEKYYLI)
Edellä mainittujen kasviperäisten fytokemikaalien ryhmässä on lukuisia aineita, jotka kykenevät tunkeutumaan haittamikrobien sisäosia suojaavan ulkokalvon lävitse ja siten mahdollistavan solun tuhoamiseen tarkoitetun kemiallisen yhdisteen (antibiootin, lääkeaineen jne.) tunkeutumisen sisälle soluun ja ehkäisevän sen toiminnan.
Alakomin väitöskirjassa luetellaan suuri joukko fytokemikaaleja, joista monella on yllä mainittu lävistäjäominaisuus. Näiden ohessa Alakomi on työssään myös osoittanut, "...että maitohappo ja lukuisat muut orgaaniset hapot (kuten bentsoe-, omena- ja sorbiinihappo, joita luontaisesti esiintyy marjoissa) heikensivät Gram-negatiivisten bakteerien ulkokalvoa. Orgaaniset hapot voivat tehostaa antimikrobisten yhdisteiden vaikutuksia. Suolistossa marjojen sisältämistä fenoliyhdisteistä muodostuvien mikrobien metaboliatuotteiden (fenyylipropionija etikkahappojohdannaisia) osoitettiin heikentävän salmonellan ulkokalvoa ja herkistävän ne hydrofobisille antibiooteille.
Orgaanisten happojen salmonellan ulkokalvoa heikentävä vaikutus selittää osittain esimerkiksi maitohappobakteerien luontaisen kyvyn estää näiden haittamikrobien kasvua."
Alakomin tulosten pohjalta Finlactic Oy teetti KVVY-Tutkimus Oy:ssä koesarjan, jossa selvitettiin Pekoni Lakta-Hapon ja fytokemikaalin, tässä tapauksessa kanelialdehydin, erillisvaikutuksia KVVY-Tutkimuksen kantakokoelmista valittuihin puhtaisiin Salmonella- ja E.Coli-preparaatteihin.
Oheisessa taulukossa esitetyt tulokset osoittavat Pekoni Lakta-Hapon estävän sekä Salmonellan että E.Colin kasvun jo pienimmässä kokeessa käytetyssä pitoisuudessa, mikä vastaa Pekoni Lakta-Hapon yhden litran lisäystä 1000 litraan liemirehua. Tämä tulos on hyvin linjassa Alakomin väitöskirjassaan osoittamaa maitohapon kykyä estää haittamikroien kasvua.
Erityisen mielenkiintoinen on fytokemikaali kanelialdehydillä saadut koetulokset. Niiden mukaan kanelialdehydin hyvinkin pienet pitoisuudet ovat riittävä estämään Salmonellan kasvun. Kun taas E.Colin osalta vaadittiin jossain määrin edellistä suurempi pitoisuus.
PEKONI LAKTA-HAPPO F
Edellä esitetyn kannustamana Finlactic Oy on tuonut tänä vuonna markkinoille tuotteen, jossa on Alakomin hyväksi toteaman patogeeneja torjuvan maitohapon lisäksi fytokemiallinen lävistäjäaine. Tällä yhdistelmällä pyritään tehostamaan LAKTA-tuotteiden entuudestaan hyviä ominaisuuksia eläimen terveydelle haitallisten mikrobien tuhoamisessa.
Tavoitteena on ylläpitää tuotantoeläimen terveys silloinkin, kun viranomaismääräykset joko rajoittavat tai kokonaan estävät nykyisten kemiallisten yhdisteiden käytön patogeenien torjunnassa.New Paragraph
